Kari Tallavaaran kotisivut
1800-luvun puolivälin jälkeen Kairavuopiosta /Kairavuopajasta ruvetaan käyttämään asiakirjoissa jostain syystä Kairala-nimeä. Liekö pitkään nimeen kyllästyneet virkamiehet panneet alulle tuon nimenmuutoksen. Harmi, että komea nimi muuttui vähän tylsäksi. Sitä paitsi silloisessa Kuolajärven pitäjässä oli myös Kairala -niminen kylä. Talvisodan rauhassa se kylläkin joutui itänaapurin puolelle.
Suuret nälkävuodet 1867-68 eivät kohdelleet kovin rankalla kädellä Kairalaa eikä osin koko Alaperääkään. Siihen varmaan osaltaan vaikutti se, että Kairalan aittojen laareissa oli ylijäämäviljaa. Tohtori Samuli Onnelan mukaan Kairala oli ollut 1700-luvulta lähtien Suur-Sodankylän vilja-aitta. Myös karjamäärät olivat suuria, joten tarvittaessa voitiin osa karjasta teurastaa hengen pitimiksi.
1900-luvun alkuvuosikymmenet olivat monessa mielessä merkittäviä. Sodankylän kuntakokous perusti Alaperän koulupiirin, ja syksyllä 1905 käynnistyi kansakoulutoiminta Keskitalossa joen itäpuolella. Tällä kertaa koulunpitoa Kairalassa kesti vain 6 lukukautta. Muutamat Pelkolan ja Saunavaaran kylien talokkaat ryhtyivät vaatimaan koulua keskemmäs koulupiiriä Pelkolaan, mihin vaatimukseen Sodankylän kuntakokous lopulta suostui. Kairalan talokkaat etunenässä Robert Kujala valittivat asiasta Keisarilliseen Suomen Senaattiin, mutta turhaan. Syksyllä 1908 kansakoulu aloitti Ranta-Pelkosella. Kairalassa palattiin koulun penkille 1922. Ensin opiskeltiin Arviitin pirtissä, kunnes komea koulutalo valmistui 1926.
Intomielisen urheilumiehen, opettaja Vili Sorvalin aloitteesta perustettiin 1930 Voimistelu- ja Urheiluseura Kairalan Kajastus. Päähuomio oli voimistelussa ja yleisurheilussa. Kajastus toimi vilkkaasti aina 1960-luvun lopulle saakka.
Maatalouden kannalta merkittäviä asioita olivat Kairalan Maalaisyhdistyksen käynnistämä Kotiaavan kuivatushanke 1909, maamiesseuratoiminnan viriäminen ja maatalouskoneiden hankintojen alkaminen. 30-luvulla maatalous kukoisti. Pelloilta saatiin hyviä satoja ja useiden talojen karja oli tarkkailuyhdistyksen piirissä. Hyvän kehityksen katkaisivat raskaat sotavuodet, joiden jälkeen alkoi vimmattu jälleenrakentaminen poltetulla joen itäpuolella.
Tallavaaran mäkeä ennen saksalaisten tuhopolttoa. Keskitalo pääty joelle päin. Talosta oli menty Amerikkaan, joten sen isoon pirttiin sopivat hyvin oppilaat pulpetteineen. Yksi kamareista oli varattu poikien puutöille. Opettajan kolmihenkisellä perheellä oli asuttavana talon iso sali. Kuva Samuli Paulaharju 1938. Museoviraston kuvakokoelma.
Uusimmat kommentit
16.09 | 08:08
Moi, löysin sivusi ja ehkä yhteyden. Matinpoika Tallavaara (1734-1787) oli naimisissa Margeta Paavontytär Orajärven (1739-1812) kanssa Luiron kylässä, Hyötylän talossa. Tiedätkö heidän lastensa nimet?
05.05 | 21:55
Hei!!
Olen tehnyt Myheritage sukupuuta ja löysin teidät etsiessäni tietoa Juho Juhonpoika Kairavuopiosta joka on isäni äidin Onnia Heinosen äidin Aina Karoliina Kyllösen isän isän isä . Hei kaikille!
09.08 | 16:58
Kiitokset vielä kerran lauantain kyläkierroksesta! Varsinkin iäkkäämmät vieraamme olivat hyvin innoissaan, kun pääsivät näkemään lapsuudestaan tuttuja asioita.
04.06 | 09:10
Tervehdys ja terveisiä Pudasjärveltä! Löysin vastikään tämän sivuston ja olisi mielenkiintoista selvitellä enemmänkin tätä yhteyttä Pudasjärvelle. Itse olen 14.sukupolvi Pudasjärven Oinaita.